Lapsuusmuistoissa...

...tuli oltua tänään moneen otteeseen. Lisäksi kävin lenkillä, vaikka sellaista ei pitänytkään tänään tehdä, koska juoksuohjelmassa olisi ollut vuorossa "Vapaa. Helli ajatusta siitä, miten hyvä olet!"

Koska ilma oli niin ihana astmaatikolle, kun sateen jälkeen ei ole varmasti mitään leijumassa ilmassa, niin en malttanut pysyä poissa lenkiltä. Otin koiran mukaan tutulle 4,1 km:n pituiselle kävelykierrokselle. Oli hauskaa huomata, että ainakin yksi asia toistuu vuodesta toiseen eli se kun sateella kastemadot lähtevät joukolla liikkeelle. Koko ajan joutui katsomaan jalkoihin, jotta ei niiden päälle astu. Lapsena se oli aina ihmeellinen asia, jota piti mennä tutkimaan tarkemmin ja ihmetellä miten ne liikkuvat.


Aikaa tällä kertaa kului yli 51 minuuttia. Kaloreita kului 212 kcal, keskisyke oli 109 ja maksimi 150, koska kokeilin 2 x 200 m pätkän juosta koiran kanssa, jotta sen saisin opetettua siihen, että ei ala vetämään, kun alan juosta.



Kuravelliä 
Tänään rankkasade toi mieleeni lapsuusaikoja, kun heti sateiden alettua mentiin pihalle tekemään "luruja". Lapsuudenkodissani piha ei ollut asfalttia vaan hiekan ja mullan sekoitetta, johon kaivoimme uria (=luruja), jotta vesi pääsee paremmin menemään pihasta pois. Luruihin laitoimme kaarnan ja tuohen paloja kulkemaan veden mukana. Lisäksi naapurin pojan kanssa "keitimme kuravelliä" vanhassa kattilassa, johon laitoimme multaa, hiekkaa, vettä, kävynpaloja, männyn ja kuusen neulasia sekä kukan terälehtiä väriä antamaan, jos niitä jo luonnosta löytyi. Sen jälkeen sitä leikisti maisteltiin ja se oli jamia, nami nami =) Olen aikoinaan tehnyt runonkin tästä kuravellin keitosta. Laitan sen omana postauksena.

0 kommenttia:

Lähetä kommentti

Kommenttisi saa aikaan hymyn! Kiitos siitä!