la 28.5.2011 Jippii...pikainen painopäivitys

-300 g, nyt 79,1 kg


Jippii, paino ei sittenkään plussalla, päinvastoin. Tämä vain näin lyhyenä päivityksenä ennen muuttopuuhiin lähtöä!

pe 27.5.2011 Hieman plussia...silti nou paniikkia!

+200 g, nyt 79,4 kg
Eilen tuli ruokkiksella syötyä jälkkäriksi lätty kermavaahdon ja hillon kera sekä illalla pojan rippikoulun vanhempainillassa yksi karjalanpiirakka munavoin kera, joten plussat ovat täysin itseaiheutettuja. Lisäksi vasta puolen päivän aikoihin huomasin, että en ollut aamulla kotoa lähdön jälkeen juonut vettä yhtään ja yksi pirtelökin jäi välistä :( Heti kun päivärytmi jotenkin muuttuu totutusta, niin se näkyy myös vaa´alla.

Edessä on rankahko viikonloppu, kun olen mukana vanhimman lapseni muuttopuuhissa, kun opiskelijaboksista muuttaa poikakaverinsa kanssa yhteen. Muuttaminen on ihan muuten kivaa, mutta tällä kertaa asunto, josta muutetaan on toisessa kerroksessa (ei hissiä) ja asunto, johon he muuttavat, on 4. kerroksessa, hissittömässä talossa...voitte vain kuvitella, että haluaako tämä nainen enää noiden rappumäärien jälkeen lähteä lenkille...

Iltapäivityksenä vain tämä epäily, että aamulla taitaa olla plussia, koska ruokailuajat ovat olleet epäsäännöllisiä tänään, enkä ole juonut sitä 2,5 litraa vettä :(((

to 26.5.2011 Jee, jee, pomppufiilis jatkuu!!!

-600 g, nyt 79,2 kg


Jes, jes, painoa lähti vuorokaudessa -600 g!!! Tänään on kyllä lahjakkaasti jaloissa tuntunut eilinen juoksu. Aion silti mennä vielä tänään myöhemmin lenkille, koska haluan päästä testaamaan sovellusta, jonka Nokian Ovi Storesta latasin.



Sovellus on tämä Sports Tracker. Jos saan tämän toimimaan, niin enää ei tarvitse käydä eri karttasivuilla laskemassa juostuja matkoja vaan tämä sovellus näyttää kuljetun matkan. Jos minulla olisi Polarin sykevyö Bluetooth -yhteyden kera, niin saisin syketiedotkin siirrettyä ko. ohjelman omille sivuille. Kätevää! Koska ko. vyötä ei ole, vien tiedot manuaalisesti sinne. Korjaus tähän, että kaikki muut kuin syketiedot meni kätevästri automaattisesti ko. portaaliin =) Tämän perinteisen lenkkini pituudeksi ohjelma mittasi 4,05 km eli 50 m vähemmän kuin mitä itse mittasin.

Sykemittarin lukemia

Kesto: 38:47 (eilen 39:01)
Kalorit: 304 kcal
Rasvanpoltto: 14 min 34 s
Kunto: Loput
Keskisyke: 148
Maksimisyke: 179
Matka: 4,05 km
Ensimmäiset 20 min: "etanahölkkää" 3 min, juoksua 1 min vuorotellen. Sen jälkeen kävelyä 10 min, juoksua 1 min, kävelyä 6 min ja viimeinen minuutti vauhdikkaalla juoksulla kotiin.

Lisäksi mahalihasliikkeet tehty, 3. pv = 3 mahalihasliikettä, huomenna neljä, ylihuomenna viisi jne.

Kohtalokas junakolarini 11.2.1981!

Vieläkin selkäpiitä karmii, kun näen "lättähatusta" kuvan. Oli vuosi 1981, helmikuun11. Olin edellissyksynä täyttänyt 11 v. Tapahtumapaikkana oli Seinäjoella ns. vanhan Impivaaran radan ylitys, jota ei enää ole olemassa.


Lähdin äitini kyydissä viemään isosiskoa iltatöihin. Kotoa lähtiessäni sain äidiltä 5 mk:n setelin, jotta voin itselleni jotain kivaa ostaa kaupasta, jota siskoni oli menossa siivoamaan. Raha ei siihen aikaan kasvanut niin hyvin puussa kuin nykyään tuntuu kasvavan. Jokaista penniä piti venyttää, siksi tällainen tuntui tosi suurelta asialta.


Istuin auton takapenkillä vasemmalla puolella. Siihen aikaan ei ollut vielä turvavöitä autojen takapenkkiläisiä varten. Kun näin junan lähestyvän, niin muistin mummoni sanat "Kun tulee elämässä tilanne, jolloin tarvitset kipeästi apua, risti kätesi ja pyydä Jumalaa apuun". Aktiivisena pyhäkoululaisena tein työtä käskettyä huutaen niin lujaa kuin ääntä vain sain lähtemään:  

 Jumala auta, että me kaikki pelastumme! 

Huutamisen läpi kuulin äidin äänen, joka kehotti siirtymään äkkiä keskikonsolin kohdalle, koska äiti oli vielä yrittämässä siirtää autoa minun kohdalleni. Se oli niin oikea ratkaisu kuin sellaisessa tilanteessa kukaan voi tehdä. Uskon, että äiti ei olisi selvinnyt, jos hän ei olisi siirtänyt autoa.

Ehdin siirtyä keskemmälle juuri ennen törmäystä ja tajuttomaksi menoa. Olin samalla vaistomaisesti kaatunut oikealle kyljelleni, jonka johdosta vasen reiteni nousi ylöspäin. Junan puskuri työnsi törmäyksen voimasta oven niin syvälle, että se kosketti vasenta reittäni niin, että lopulta jäin jumiin puskurin ja penkin väliin.

Heräsin tajuttomuudesta paloautojen ja ambulanssien ääniin. Olo oli ihan sekava. Äidin näin etupenkillä, mutta en siskoani. Samantien iski paniikki, kun luulin systerin tippuneen autosta pihalle. Siinä vaiheessa en vielä tajunnut, että automme oli luisunut junan puskurissa 200 metrin matkan.

Hätääntyneenä huusin siskoni nimeä, johon sain vaimean vastauksen ilman näköyhteyttä. Äiti kertoi siskoni olevan käpertyneenä jalkotilassa. Huokaisin helpotuksesta. Seuraava huolenaiheeni oli se, että onko jalkani kunnossa. Mitään tuntoa ei ollut, mutta varpaat onneksi liikkuivat. Totesin myös sen, että en pääse siirtymään mihinkään paikaltani, olin jumissa!!! Joka puolella oli verta ja lasinsirpaleita.

Palomiehet tarkistivat tilanteen ja yrittivät minua saada irti vetämällä, mutta sain kipeää, koska olin jumissa puskurin ja penkin välissä. Lopulta palomiesten piti sahata katto irti, jotta saivat selkänojan pois ja sen jälkeen vasta vapauduin. Minut siirrettiin ensimmäisenä ambulanssiin ja muistan elävästi sen miten ihania ambulanssin henkilökunta oli ja muistan myös sen, että yritin heille antaa sitä 5 markan seteliäni sen ystävällisyyden ja kiitollisuuden vuoksi, jota siinä tilanteessa koin heiltä saaneeni. Olisi tosi kiva tavata ko. henkilöt mikäli vielä ovat elossa.

Siskolla murtui 4 kylkiluuta, äidillä ranne meni poikki ja hän sai pahan aivotärähdyksen. Reiteeni tulleen törmäyksen johdosta pintahermoradat vaurioituivat siten, että vielä tänä päivänäkin se on kosketusarka joiltakin osin. Juoksemista ei edes kuukausien päästä jalkani kestänyt. Se tuli testattua vihlomisten kera useaan eri kertaan. Saan olla siinä mielessä todella onnellinen, että kaikki säilyimme hengissä, niin kuin toivoinkin!

Harrastin tuohon aikaan kaikkea mahdollista mitä pienessä kylässä oli mahdollista harrastaa. Pelasimme pesäpalloa ja jalkapalloa pelloilla, jääkiekkoa tulvajäillä tai joella, juoksimme, suunnistimme, hiihdimme, luistelimme, yleisurheilimme jne.

Tuossa vaiheessa minulle oli ihan selvää, että urheilu tulee olemaan osa elämääni, erityisesti suunnistus kiinnosti todella paljon. Nautin metsissä juoksemisesta, koska koko lapsuuden olen viettänyt metsien vieressä, joten se oli minulle luonnollista, että liikun myös juosten metsäpoluilla. Toki, kompassin koin aina jotenkin vaikeaksi. Siitä syystä en sitä koskaan käyttänytkään. Suunnistin maa- ja karttamerkkien mukaan.

Joka tapauksessa, se mikä tästä kolarista tekee kohtalokkaan ei ole vain se, että lupaava urheilu-ura päättyi, vaan se, että samana päivänä oli tie siitä junakolariristeyksestä lanattu niin liukkaaksi, että jarrut eivät pitäneetkään ja luisuimme suoraan junan eteen.

Kommentointi mahdollisuudet lisätty kaikille sivuille!

Nyt pääsee kommentoimaan myös muilla sivuillani olevia postauksia. Kiitokset vinkistä kuuluvat Iivelle ja Toppahapalle.

 Muillekin vinkki samalla tiedoksi Iiven sanoin, joka oli hyvin ymmärrettävästi opastettu, kiitos siitä! Siellä tekstin alapuolella on sellainen kynän kuva (pitää olla kirjautunut sisään ja sulla tietenkin se oma sivu esillä) Siitä tulee sen sivun muokkaus ja siellä tekstieditorin alapuolella on *julkaisuasetukset*, sieltä klikataan ja valitaan lukijan kommentointi salli. Sitten vaan pistetään, että julkaise sivu, niin se muuttaa ne asetukset.

Perinteinen 4,1 km:n lenkki ennätysajassa!

Sykemittarin lukemia
Kesto: 39:03 (aiemmin 41 min)
Kalorit: 307 kcal
Rasvanpoltto: 11 min 30 s
Kunto: Loput
Keskisyke: 151
Maksimisyke: 177
Matka: 4,1 km
Juoksua ja kävelyä vuorotellen 1,5 min n. 2,5 km:n ajan.

Yhteenveto:
Olin puoliväliin mennessä sellaisessa vauhdissa, jolla loppuaika 4,1 km:n lenkille olisi ollut jopa 33 min, mutta aloitin ihan liian lujaa, koska jalat menivät maitohapoille, liian aikaisin. Jouduin puolen välin jälkeen kävelemään vajaan kilometrin matkan, jotta sain penikkatautimaisen puristuksen vasemmasta säärestä pois :( Tuli lähdettyä lenkille ajattelematta ollenkaan koko juoksuohjelmaa. Siinä olisi ollut tälle päivää ohjelmassa Juokse 20 min. Juokse 5 x 1 min täyttä vauhtia ja muuten rauhallisemmin. Nyt harmittaa, kun unohdin mennä tuon ohjelman mukaan :( Sitä vaan on jotenkin niin onnellinen, kun voi taas juosta sydämensä kyllyydestä ja odottaa sitä hetkeä, kun pääsee venyttelemään ja "baanalle". Vaikka jalat menivätkin maitohapoille, niin silti kiersin lenkin nopeammin kuin koskaan aiemmin. Olkoon tämä tämän viikon rankin harjoitus.

Olivado Avokadoöljy

Lisäinfoa täältä!
Nyt "protsupaukulle" eli syömään broileria, vihanneksia, kananmunaa ja raejuustoa! Käytän muuten broilerin ja kananmunien/munakkaiden paistamisessa Olivadon Avokadoöljyä!
Tätähän se Sikkekin ruokaohjelmassaan suosittelee, niin myös konsulttini!
Odotan sitä aikaa jo, kun saa syödä perunamuusia, kun yksi ohje tämän hyödyntämisestä on se, kun tällä öljyllä korvattaisiin perunamuusin valmistuksessa käytettävä rasva ja kerma.


Olivadon ekstra-neitsytavokadoöljyt sisältävät runsaasti kertatyydyttymättömiä rasvahappoja ja E-vitamiinia. Ne ovat myös hyviä omega-6-rasvahappojen ja karotenoidien lähteitä. Korkean savuamispisteensä ansiosta Olivadon ekstra-neitsytavokadoöljyt soveltuvat erinomaisesti myös paistamiseen korkeissa lämpötiloissa.

ke 25.5.2011 Selvästi hyvä päivä myös konsukäynnillä!!!

Konsultin luona käydessä otimme taas nämä mittaukset, joiden perässä on ero ihan ekaan mittaukseen:
  • Paino pudonnut 79,8 kg      -16,9 kg
  • BMI 31,9 kg/m2     - 6,3 kg/m2
  • Rasva%   44,3       -7,3
  • Lihas%   24,8      + 3,5
  • Viskeraalirasva 9 cm3 (1-9 on normaaliväli)   - 2 cm3


Mittaukset tehty 25.5.2011
  • Vyötärö 88,5 cm     - 21 cm
  • Reisi levein kohta 62,5 cm      - 4,5 cm
  • Reisi kapein kohta 49,5 cm
  • Lantio 110,5 cm       - 13,5 cm
  • Rinnanympärys 101 cm      - 17,5 cm
  • "Pömppis" 105,5 cm     - 2,5 cm ( 6 vuorokaudessa!)
  • Pohje 39,5 cm      -0,5 cm (6 vuorokaudessa!) 


Yhteenveto
En olisi ikinä voinut uskoa, että saan jo tässä vaiheessa tuon viskeraalirasvan lukeman suositusvälille. Olen siitä tosi onnellinen, koska se on sitä ns. vaarallista rasvaa, erityisesti meille naisille. Se myös näkyy  "pömppiksen" pienentymisenä. Saa kyllä olla tosi onnellinen jo näistä luvuista! Nyt ymmärrän miksi viime ajat ovat olleet vaikeita painonlaskemisen suhteen, koska senttejä on lähtenyt sillä välin!

    ke 25.5.2011 Vihdoinkin!!! Nyt on ihan pomppufiilis!!!

    Jee, jee, jee, nyt se on sitten saavutettu, vihdoinkin taitettu, ihan kuin suomalaisten epäonni jääkiekossa ruotsalaisia vastaan. Olo on ihan katossa! Tän kappaleen mukaan voisi aamun aloittaa pomppimalla, koska painoa lähti -200 g ja vaaka näytti vihdoinkin alle 80 kg, nyt 79,8 kg!!!

    (tästä 4 v poikanikin pitää)

    Kunnon "äijämeininkiä"

    Löysin Helppolaiharin blogin linkeistä mielenkiintoisen Äijädieetti -blogin. Kiitos siitä!
    Sen  perusteella ilmeisesti täytyy PeeKoonkin sydämessä, ainakin jollakin tasolla, asua pieni "äijä" ;) Mahalihasharjoituksiin liittyvä vinkki oli kyllä toteutuskelpoinen. Otin sen heti päiväohjelmaani =)

    -blogiin

    ti 24.5.2011 80 kilon rajoitus vieläkin ylittämättä =)

    +/- 0, edelleen 80 kg
    Painonpudottaminen
    Paino pysyi tänäänkin samassa lukemassa kuin eilen eli ei ainakaan tullut plussaa, se on pääasia. En halua enää painon nousevan tästä tasaluvusta ylöspäin, mutta alaspäin se saa mennä vaikka heti huomisaamuna =)

    Juokseminen
    Tänään olisi ollut juoksuohjelmassa vain kävelyä:" Tee vähintään 30 min kävelylenkki", mutta kävinkin jo aamutuimaan 33 minsan lenkillä, jonka aikana vuorottelin kävelyä ja juoksemista 1,5 min jaksoissa. Juoksu ei ollut tällä kertaa "etanahölkkää" vaan ihan kunnollista juoksemista, jossa kiinnitin taas huomiota oikeaan juoksuasentoon ja rullaavaan juoksuun. Tarvittaessa parantelin asentoa kävelyn aikana.

    Kuvan lähde
    Sykemittarin lukemia
    Kesto: 33 min 1 s
    Kalorit: 255 kcal
    Rasvanpoltto: 8 min 59 s
    Kunto: Loput
    Keskisyke: 149
    Maksimisyke: 173
    Matka: 3,6 km (laskettu kansalaisen karttapaikan mukaan, koska se näyttää myös kuntoradat)



    Lähde: Microsoft ClipArt Gallery
    Yhteenveto
    Vaikka juoksin 1,5 minuutin jaksoissa kävelyn kanssa vuorotellen, niin pääsin nopeampaa vauhtia kuin aiemmin. 4,1 km:n matkaan kului aiemmin aikaa 41 minuuttia. Jos olisin nyt juossut samalla tavalla olisin 33 minuutissa päässyt 3,3 km, joten nyt tällä tavalla pääsin 300 m pidemmälle =) Lisäksi sykkeiden perusteella kuntoni on kehittynyt; keskisyke on kahdella aikaisemmalla juoksukerralla (lue: etanahölkäten) ollut 152 ja 161 (nyt 149) sekä maksimit ovat olleet 168 ja 176 (nyt 173). Lisäksi olen huomannut sen, että syke palautuu nopeammin kuin aiemmin.

    Katajainen kansa

    Kuvan lähde
    Katajapensaikon takana
    istumme havunneulasten joukossa
    muilta kavereilta piilossa.

    Neulaskeittoa hämmennämme
    kurapalloja joukkoon lisäämme
    maapöydän katamme vain meille.

    Hiekkakakutkin jo etukäteen teimme
    sateen jäljiltä kun ne on kestäviä
    koristelut vihreillä heinillä ja katajanmarjoilla.

    Vóila...

    ja sitten nalletkin syömään.

    Lapsuusmuistoissa...

    ...tuli oltua tänään moneen otteeseen. Lisäksi kävin lenkillä, vaikka sellaista ei pitänytkään tänään tehdä, koska juoksuohjelmassa olisi ollut vuorossa "Vapaa. Helli ajatusta siitä, miten hyvä olet!"

    Koska ilma oli niin ihana astmaatikolle, kun sateen jälkeen ei ole varmasti mitään leijumassa ilmassa, niin en malttanut pysyä poissa lenkiltä. Otin koiran mukaan tutulle 4,1 km:n pituiselle kävelykierrokselle. Oli hauskaa huomata, että ainakin yksi asia toistuu vuodesta toiseen eli se kun sateella kastemadot lähtevät joukolla liikkeelle. Koko ajan joutui katsomaan jalkoihin, jotta ei niiden päälle astu. Lapsena se oli aina ihmeellinen asia, jota piti mennä tutkimaan tarkemmin ja ihmetellä miten ne liikkuvat.


    Aikaa tällä kertaa kului yli 51 minuuttia. Kaloreita kului 212 kcal, keskisyke oli 109 ja maksimi 150, koska kokeilin 2 x 200 m pätkän juosta koiran kanssa, jotta sen saisin opetettua siihen, että ei ala vetämään, kun alan juosta.



    Kuravelliä 
    Tänään rankkasade toi mieleeni lapsuusaikoja, kun heti sateiden alettua mentiin pihalle tekemään "luruja". Lapsuudenkodissani piha ei ollut asfalttia vaan hiekan ja mullan sekoitetta, johon kaivoimme uria (=luruja), jotta vesi pääsee paremmin menemään pihasta pois. Luruihin laitoimme kaarnan ja tuohen paloja kulkemaan veden mukana. Lisäksi naapurin pojan kanssa "keitimme kuravelliä" vanhassa kattilassa, johon laitoimme multaa, hiekkaa, vettä, kävynpaloja, männyn ja kuusen neulasia sekä kukan terälehtiä väriä antamaan, jos niitä jo luonnosta löytyi. Sen jälkeen sitä leikisti maisteltiin ja se oli jamia, nami nami =) Olen aikoinaan tehnyt runonkin tästä kuravellin keitosta. Laitan sen omana postauksena.

    ma 23.5.2011 80 kg:n painorajoitus tästä aamusta lukien!

    -200 g, nyt 80,0 kg
    Tätä suurempaa painolukua en enää hyväksy tähän blogiini =)

    Tämä aamu alkoi taas pojan kuumeen mittaamisella, kun sen nenä oli ihan tukossa. Vanhempikin lapsista on ollut kovassa kuumeessa, yskällä ja nuhalla jo to-pe välisestä yöstä lähtien, joten ei ole ihme jos nuorempikin sairastuu. Kävikin niin, että nuoremmalle ei riittänyt pelkkä hoitajan vastaanottoaika, koska aamulla valitti korvaansa, joten lääkäriaika sille siis ja vanhemmalle sain hoitajalle ajan, joka sitten ottaa näytteen nielusta ja sen perusteella tehdään diagnoosi.

    Lääkäri- ja hoitajakäynnit takana. Kotona ollaan sitten 3 päivää, jotta poika tervehtyy. Täällä sataa lujaa vettä, mutta ei ainakaan vielä ukkosta. Ukkostutkien mukaan ukkosta löytyisi ainakin tuolta => http://www.kopteri.net/koti/ukkostutka/  Osoitteesta http://ukkostutkat.com/ löytyy Suomessa olevat ukkostutkat, joista näkee suuntaa-antavasti missä päin ukkosrintama on menossa tai onko kotikulmille päin tulossa. Saas nähdä tuleeko vastaavaa ukkosta taas tänne päin kuin viime vuonna:

    Yhdistetty laavulla käynti ja juoksulenkki

    Lähdimme lähes koko perhe koiran kera Kyrkkärin laavulle ensin autolla yhdelle parkkipaikalle ja siitä kilometrin verran kävellen laavulle. Laavulta lähdin juoksulenkille ja jostain syystä nyt ei juokseminen tuntunut ollenkaan kulkevan. Olo vain huononi mitä pidemmälle menin. Lopulta aloin kävellä ja juosta vuorotellen, koska juokseminen ei onnistunut. Lisäksi minulla oli liikaa vaatetta, takki, jonka jouduin takaisin päin tullessa laittamaan lanteille.

    Koska juoksu ei oikein kulkenut, niin päätin ottaa koko lenkin harjoituksen kannalta kiinnittäen koko ajan huomiota siihen onko minulla oikea juoksuasento, jos koin, että ei ollut, pysähdyin ja "nostin päätäni" kohti taivasta, rentoutin hartiat ja taas jatkoin =) Lisäksi harjoittelin juoksua niin, että pyrin ottamaan pidempiä askelia, nostamaan jalkoja aavistuksen korkeammalle ja käsien avulla saamaan jalkoihin sellaisen "rullaavan rytmin". Näin neuvottiin siinä Naisten juoksukirjassa. Pieniä pilkahduksia oikean juoksuasennon pysymisestä alkoi vähitellen löytyä. Tuli sellaisia ihania ahaa-elämyksiä, että "ai näin, nythän tämä askel on lennokkaampaa ja eteenpäin vievää", mutta vielä se ei jäänyt täysin muistiin eikä "kroppa" jaksanut sitä toteuttaa pitkään. Sykkeen annoin kävelyn aikana tipahtaa 130-140 välille ja taas jatkoin kunnes syke pysyi jonkin aikaa yli 170 ja tällä tavalla lopulta vuorottelin n. 5 km:n matkan. Oli tässä sekin hyvä puoli, että kiusauksilta pysyi erossa eli ei tullut laavulla syötyä makkaraa =) Sinne palatessa päätimme saman tien lähteä kotiin. Söin siis vasta kotona proteiinipitoisen ruoan; salaattia, kanaa ja kananmunaa, lopuksi kahvia ja 18 kcal sisältävän keksin.


    Sykemittarin lukemia

    Kesto: 1 h 25 min
    Kalorit: 578 kcal
    Rasvanpoltto: 39 min 58 s
    Kunto: Loput
    Keskisyke: 130
    Maksimisyke: 181
    Matka: 7 km, josta kävelyn osuus n. 2,5 km

    Labratuloksia 18.4.2011

    Olin kokonaan unohtanut kertoa labrakoetuloksista, kun minulle ne 
    tehtiin työterveydessä n. kuukausi sitten. Pyydän nämä samat kokeet ottamaan kesän jälkeen, jotta näen miten ne ovat kehittyneet (suluissa raja-arvot).

    • Verensokeripitoisuus oli 5.2 mmol/l (4.2 - 6.1)
    • fB-Kol 4.5 mmol/l (3.5 - 5.0) = kokonaiskolesteroliarvo, josta Naisen juoksukirjan mukaan HDL:n osuus tulisi olla yli 1.5 mmol/l
    • Kol-HDL 0.95 mmol/l (0.95 - ) = hyvä kolesteroliarvo
    • Kol-LDL 2.99 mmol/l ( - 3.0) = huono kolesteroliarvo
    • B-Hb 146 g/l (117 - 155) Chronin taudin vuoksi en voi luovuttaa verta, vaikka haluaisinkin :(
    • BMI 33.5 kg/m2 (19 - 25)
    • Verenpaine 98/66 mmHg (suvussa kulkee tämä alipaineisuus ja siksi minua helposti huimaa, jos nousen maasta ylös nopeasti)
    • Vyötärön ympärys oli 98 cm. Nythän tämä on jo 89 cm!!! (laihduttamaan lähtiessä tämä luku oli 109,5 cm)
    Jotta näistä jotain johtopäätöksiä voisi vetää, niin ois ollu hyvä olla niiltä ajoilta vastaavat koetulokset, kun en vielä laihduttanut ja vielä polttelinkin. Erityisesti reilun vuoden takainen kolesteroliarvo olisi kiva tietää. Silloin, kun söi vielä säännöllisen epäsäännöllisesti hamppareita ym. roskaruokaa ja nopeita hiilareita sisältäviä ruokia ja muita herkkuja sekä varsinkin suklaata, josta eroon pääseminen oli varmaan suurimpia saavutuksia mitä ikinä olen tavoittanut :) Toki suklaata on Cambridgen pirtelöissäkin, mutta karkkihyllyissä olevista suklaapatukoista ja -levyistä olen pysynyt visusti erossa.

      Su 22.5.2011 Maagisia lukuja?

      edelleen 80,2 kg
      Jostain syystä luvusta 80 on tullut minulle maaginen luku, jonka alittanminen tuottaa tosi paljon töitä. Erityisesti tämä luku 80,2 kg on minulla nyt neljättä kertaa =)
      Viime kuussa meni samalla tavalla eli täysikuun jälkeiseen sunnuntaihin mennessä painon laskeminen hidastui.

      Kyllä se joskus vielä alittuu ja kun se alittuu, se on sitten Ilon päivä isolla I-kirjamella kirjoitettuna. Muistaakseni pysyin tuossa 80 kg:ssa tosi pitkään. Se oli painossani myös sellainen rajapyykki, jonka jälkeen huomasin painon kasvavan yhtäkkiä nopeaa vauhtia. 80 kiloon saakka paino lisääntyi hitaasti ja lopulta pysähtyi tuohon 80:een monien kuukausien ajaksi. Ehkä juuri tämän vuoksi sen alittaminen tuottaakin töitä =) Elimistö kamppailee kaikin keinoin alittamista vastaan. Seuraavat luvut, joissa olen pysynyt pitkään olivat 75 kg ja 67 kg. On kiva nähdä, että toistuuko tällainen "jumitus" myös niissä kilomäärissä.

      Onko sinulla tällaisia "maagisia" lukuja, joihin painon pudotus pysähtyi pidemmäksi aikaa?