23.5.2015 Nyt olisi kuperkeikan aika, Jee! Jee!

Nyt olisi kuperkeikan aika!!!


Tätä tuli juhlittua siten, että kävimme kaupungilla Super Sportissa katsomassa pojalle uutta pyörää, apteekissa sekä muissa kaupoissa eli ei juhlittu mitenkään. Nyt ei rutiineista sovi lipsua yhtään ennen ensi lauantaita. Silloin on vanhemman pojan valmistujaiset ja hyvän ystäväni tyttären lakkiaiset, joten silloin tulee jonkin verran poikettua Cambridge ruoista. Vaikka hiilareita silloin tuleekin syötyä, niin tärkeämpää on se, että varmasti palaa takaisin Cambridge-aterioiden pariin. Lauantaina syön silti kaikki Cambridge-ateriat ja niiden lisäksi ainakin voileipäkakkua, muista herkuista en osaa vielä sanoa. Onneksi kaikki syöminen keskittyy enemmän päivään kuin iltaan.

Pakko laittaa taas tämä kipale, jota jo käytin silloin ekaa kertaa campatessa, kun saavutin jonkin rajapyykin.



19.5.2015 Miltä näyttää 200 kcal?

Miltä näyttää 200 kcal?


Laitetaampas tämä tännekin jakoon.

Kuvan ja jutun lähde

18.5.2015 Kaikki ei ole sitä miltä se näyttää, osa I

Kaikki ei ole sitä miltä se näyttää

Pakko kirjoittaa tästä aiheesta, koska monesti on oman elämänsä aikana tähän asiaan kiinnittänyt huomiota ja kokenut niitä kuten lapsena junaonnettomuuden jälkeen tai kun sairastuin mm. IBD-sairauteen.
Meidän, jotka sairastamme sellaisia sairauksia tai olemme vammautuneet niin, että ne eivät suoraan näy päällepäin, on joskus hyvin vaikeaa, etenkin sairauden/vamman alkuvaiheessa, tehdä asioita ihmisten ennakkoasenteiden vuoksi. Esimerkiksi osalla suolisairaista saattaa olla invakortti. Jos nuorena ihmisenä ajat invapaikalle, niin saatat saada halveksuvia katseita muilta ihmisiltä. Ajatellaan, että ajat jonkun toisen autolla, koska sairautesi ei näy ulkoisesti. Onko invapaikat tarkoitettu vain iäkkäille ja omin silmin nähden vaikeasti vammautuneille?
Entä sitten, kun kovassa hädässä kävelet teatteriesityksen väliajalla pitkän vessajonon ohi ja vilautat Vessapassia? Kuinka moni tuntee ko. passin ja etenkin ymmärtää, että henkilön todellakin on päästävä vessaan? Meillä suolisairailla ei valitettavasti ole muuta mahdollisuutta, kun hätä tulee. Vessa on löydyttävä nanosekunnin kuluessa, muutoin on pyykkipäivä edessä ja vatsa mielettömän kipeä. Vai oletko sitä mieltä, että meidän tulisi pysyä kotona? Meillä on yhtäläinen oikeus elää ja osallistua eri tilaisuuksiin kuin terveemmillä. Meidänkin on päästävä ns. ihmisten ilmoille, välillä tuulettumaan, vaikeista sairauksista huolimatta. Opeteltava niiden kanssa elämään, sopeutumaan.


Maailman IBD-päivä 19.5.2015


Jos et tiedä mitä tarkoitetaan IBD-sairauksilla, niin tänä iltana niistä on tiedossa tuhti paketti nettiluennon muodossa. Jokainen netin äärellä oleva voi katsoa tämän luennon kotinsa netin ääreltä joko suorana tänä iltana 18.5.2015, klo 18-19.30 tai jälkikäteen sitten kun on enemmän aikaa. Illan luento + edellisvuosien luennot löytyvät tuolta > http://www.crohnjacolitis.fi/tietoa-sairauksista/ibd-videoluennot/.
Tervetuloa!

Hyvinvointi lähtee suolistosta

Jos haluamme voida hyvin, elää pitempään ja olla onnellisempia, meidän tulee hoitaa suolistoamme. Näin toteaa Suoliston salaisuus kirjan kirjoittaja nuori tutkija Giulia Enders. Olen viime aikoina lueskellut ko. kirjaa, joka on kirjoitettu tosi mielenkiintoisella tavalla. Lukija ei pääse kyllästymään, vaikka aihe ei välttämättä ole siitä mieluisimmasta päästä. Kirjan sisältö ei kokonaan keskity suoliston loppupäähän vaan lähtee liikkeelle suoliston eteisaulasta eli suustamme.
  • Kuinka moni tiesi sen, että sylkemme on oikeastaan lähtöisin omasta verestämme? Veren siivilöinti tapahtuu sylkirauhasissa. Siivilöinnissä punasoluja ei päästetä läpi, koska tarvitsemme niitä verisuonissa emmekä suussa.
  • Kuinka moni tiesi, että nielurisojen poistaminen saattaa lieventää psoriasista? Tästä on ihan tutkimustuloksia olemassa, joista ko. kirjassa kerrotaan.
  • Haiseeko hengityksesi yhä, vaikka syytä ei löytynyt hampaista eikä kielestä? Syy saattaa ollakin nielurisoissa, jos niitä ei ole poistettu. Joskus nielurisoihin kätkeytyy pieniä valkoisia kivettymiä, proppuja, jotka haisevat aivan kauhealle.
Kaikki ei tosiaan ole sitä miltä se näyttää. Kun puhutaan suolistosta, niin ensimmäisenä tulee mieleen vain suoliston loppupää. Todellisuudessa suoliston eteisaulaa, ruoansulatuskanavamme alkupäätä, katsomme joka aamu ja ilta hampaita harjatessa. 

Tässä muutamia poimintoja kirjasta, jota en ole päässyt lukemaan vielä kovin pitkälle. Kirjassa on 294 sivua ja olen vasta menossa 39 sivulla, joten näitä esimerkkejä löytyy varmasti paljon enemmän. Tulen niistä kertomaan seuraavissa postauksissa. Tästä syystä nimesin tämän postauksen osa ykköseksi.

Loppukevennyksenä tämä videopätkä, joka sopii mainiosti tämän postauksen otsikkoon.

17.5.2015 Vähän vielä...

Enää -900 g...

Paino oli tänä aamuna 84,1 kg eli kolmessa päivässä on lähtenyt -600 g. Nyt olen enää -900 g päässä siitä, kun painoa on lähtenyt -10 kg. Tämä matka alkoi 1.4.2015. Kirjaan joka aamu tähän lehtiöön Omronilla punnitut tiedot; pvm, paino, rasva%, viskeraali ja bmi.
  Huomaan muutoksen jo monissa asioissa:
  • Olen saanut ottaa uudelleen käyttöön useita pieneksi jääneitä vaatteita
  • Liikkumisinnostus on palannut ja Selätinkin on otettu käyttöön pölyttymästä > moniin kuukausiin en ole liikkunut lainkaan
  • Enää en hengästy ja hikoile niinkin perusasiassa kuin talon imuroimisessa > ennen piti pitää 10 min. tauko ja ottaa astmalääkettä välillä
  • Jaksan huomattavasti enemmän kuin reilu kuukausi sitten
Nukkumisen kanssa minulla on vielä tekemistä, mutta se johtuu pääosin siitä lievästä asentopohjaisesta uniapneasta. Vaikka menisin nukkumaan miten aikaisin tai myöhään tahansa, niin olen aamulla väsynyt. 

Ilmatkaan eivät enää estä...

Vaikka oli viileähkö ilma tänään, niin silti lähdin pyöräilemään. Kävin ensin pojan kanssa  lähikaupassa, josta kertyi reilut 5 km. Sen jälkeen lisäsin vaatetta ja lähdin yksin kaupungille. Matkaa kertyi sillä reissulla yli 12 km eli 17 km tälle päivälle.

Alla oli eiliset Selätin-harjoitukset. Tein samoja harjoituksia vielä äskenkin. Se on kyllä mainio kuntoiluväline. Syvissä vatsalihaksissa asti tuntuu mitä on tehnyt. Suosittelen. Minulla on vihreä Selätin, mutta ei "virallisia" käsipainoja. Niiden tilalla voi käyttää esim. puolen litran vesipulloja tai kuten minä, 0,33 l pulloja. Ne vaan sopii minun käteeni parhaiten. Janojuomakin on näin koko ajan käden ulottuvilla =)