Stumppaa sinäkin!

Kuvan lähde
Olin työni puolesta käymässä erään asiakkaan luona ja hänen miehensä oli juuri tullut kotiin sairaalasta hakemasta lisähappea. Näin silmin nähden miten vaikeaa hengittäminen ko. henkilöllä oli edelleen hoidon jälkeenkin. Silloin  päätin, että en aio elämääni päästää siihen tilaan. Olin jo pidemmän aikaa muutenkin kärsinyt mm. seuraavista asioista:
  • hengästyin todella helposti, erityisesti portaissa, lumitöissä, siis kaikissa voimaa vaativissa ponnisteluissa
  • hengitys tasaantui erittäin hitaasti em. tilanteiden jälkeen, joskus se kesti jopa 30 minuuttia vaativuusasteesta riippuen
  • paha riippuvuus, pahimmillaan meni yli 30 savuketta/pv
  • jatkuvia poskiontelotulehduksia ja kuumeilua
  • aamuisin valtavaa limaneritystä ja yskänpuuskia
  • satunnaisia hengenahdistuskohtauksia
  • omatunto soimasi, koska olin paljon tekemisissä savuttomien ihmisten kanssa
  • pitkät automatkat/juhlatilaisuudet/kokoukset tuskaisia "nikkiksen" vuoksi
  • työt keskeytyivät tunnin välein, joka johti siihen, että yritti hoitaa puhelimitse rästissä olevia puhelinsoittoja tupakilla ollessaan
  • ruokailuvauhti oli valtavan nopeaa, jotta ehti tupakalle ennen ruokatunnin päättymistä
  • kaikki jännitystilat niin negatiiviset kuin positiivisetkin  ns. purki tupakinpolttamisella eli tupakkia kului  ketjussa
Edellä mainitulta listalta puuttuu varmasti monia asioita, mutta nämä päällimmäisenä tulivat mieleeni.

Kyseinen asiakaskäyntikokemus herätti minut selvittämään onko minulla jonkintasoinen rasitusastma vai mikä hengistystäni vaikeuttaa. Tutkimusten myötä selvisi, että sairastan sekä astmaa että COPD:tä. Jälkimmäinen onneksi löydettiin varhaisessa vaiheessa eikä ole ehtinyt vielä puhallusarvoihin paljoa vaikuttaa. Niin paljon asia kuitenkin pelästytti, että samalla pyysin lääkäriltä Champixiin reseptin. Kuurin aloitin helmikuun viimeisellä viikolla 2010 ja kahden viikon kuluttua naistenpäivän iltana klo 22.00 poltin elämäni viimeisen tupakan ja sitä päätöstä en koskaan kadu!!!!

Sairauksista huolimatta
elän elämäni onnellisinta ja terveellisintä aikaa! 
On ihanaa hengittää normaalisti raikasta ilmaa, yskimättä ja jopa juosta 10 km!!!. 
Kaikki yllä mainitut oireet ovat täysin kadonneet =) 
Tee sinäkin päätös jo tänään!

En voi kuin koko sydämestäni toivoa, että sinä joka tätä luet ja poltat, että lopettaisit paljon aiemmin kuin minä, jotta voisit elää lastesi kanssa mahdollisimman pitkään! Tukea on lopettamisen avuksi saatavilla monelta eri taholta!

Soita Stumpin maksuttomaan neuvontapuhelimeen, jos haluat lopettaa, 0800 148 484


4 kommenttia:

ValintojaChoices kirjoitti...

Tuo sama päätös olisi minullakin edessä. Resepti on ollut yli vuoden (eli pitäisi hakea uusi), mutta muutaman päivän tupakkataukoja pidemmälle en ole päässyt. Tiedostahan se ei ole kiinni, vaan siitä, mitä kaikkea muuta tupakointiin liittyy. Päätös siis muhii. Ehkä se resepti on hankittava, jotta asia muuttuisi todeksi.
t. MerjaFIN

PeeKoo kirjoitti...

Minäkin yritin ensin omaehtoisesti, mutta tuloksetta. Lopulta päädyin tuohon lääkkeeseen ja en ole katunut päivääkään! Siihen päättyi 24 vuotinen tupakanpolttoni. Toivottavasti käyt uusimassa sen reseptin, koska en edes osaa sanoin kuvata millainen ihanuus sen jälkeen alkaa, kun saa yliotteen siitä.

Anonyymi kirjoitti...

Nuoresta iästäni huolimatta kerkesin muutaman vuoden polttaa, nyt tuossa loppukesästä teimme mieheni kanssa yhteisen päätöksen ja lopetettiin tupakointi yhdessä. Nyt oltu 3kk polttamatta :)Hieno tunne kun pystyy lopettamaan polttamisen!

PeeKoo kirjoitti...

Anonyymi: Aivan ihanaa, että teitte sen yhdessä, koska silloin voitte toinen toisianne tukea ja taistella yhteisen päämäärän eteen. Olen tosi onnellinen puolestanne! Se tunne, kun huomaa saaneensa yliotteen tupakasta on ihan mieletön. Silloin huomaa, että sitähän voi onnistua vaikka missä asioissa! Se kasvattaa kummasti itsetuntoa.

Lähetä kommentti

Kommenttisi saa aikaan hymyn! Kiitos siitä!